Jepen tarina

Jeppe tuli minulle 9 kuukauden ikäisenä syyskuussa 2002. Ensimmäisen talven aikana Jepellä oli muutaman kerran ripulia ja yksi todella paha ripuli- ja oksennustauti. Kotikonstein nämä menivät kuitenkin ohi, eikä muuta epäilty siinä vaiheessa. Jepellä oli töhnivät korvat, mutta ne eivät kuitenkaan olleet tulehtuneet.

Kuva: syyskuu 2002

Kevään 2003 aikana Jepellä alkoi tyypilliset haiman vajaatoiminnan oireet, ripulia yhä useammin, suuri ruokahalu, laihtuminen, runsaat, keltaiset pahanhajuiset ulosteet, ilmavaivoja, omien ulosteiden syönti jne. Ensin tätä hoidettiin ”tavallisena läpipaska sakemannina” eli muutama antibioottikuuri, paljon maitohappobakteereita, madotus ja ruoan vaihto erikoiskuivamuonaan. Ruokahalu oli enemmän kuin kiitettävä ja ulostekin oli siten aika runsasta eikä se aina jaksanut pidätellä koko päivää. Kesän aikana Jepen oireet pahenivat entisestään, saatiin taas antibioottia, uuden madotuskuurin ja vaihdettin ruoka allergiakuivamuonaan. Oireet helpottivat hieman mutta kunto huononi silti. Lopulta eläinlääkäri otti haimakokeen ja Jepellä todettiin TLI-testillä haiman vajaatoiminta 1½ vuotiaana, elokuussa 2003. Eläinlääkärit eivät osanneet tarjota lääkityksen lisäksi muuta kuin allergia/lääkekuivamuonaa ja antibioottikuureja. Lääkitys tapahtuu lisäämällä ruokaan haimaentsyymejä, joko raakaa haimaa tai teollista jauhetta.

Sairauden selvittyä Jeppe painoi 24kg ja oli todella laiha. Myös turkki oli todella huonossa kunnossa, kiilloton ja rasvaisen tuntuinen. Kunto koheni lääkityksen avulla todella nopeasti ja syksy ja talvi menivät hyvin. Talven aikana siirryttiin nappulasta puuro/lihaa-ruokintaan ystävän suosituksesta asiaan sen enempää perehtymättä. Silloin en vielä sen koommin ajatellut ruoan merkitystä koiran hyvinvointiin. Lähinnä ajattelin että kotiruokinta olisi halvempi tapa ruokkia koiraa sekä paremmin sulavaa ja lisäaineetonta. Tästä alkoi kiinnostus koiran ruokintaan ja aloin ottaa enemmän selvää kotiruokinnasta.

Alkuvuodesta 2004 Jeppe oli hyvässä kunnossa, painoa oli 31kg. Tammikuussa oli rokotukset, samalla kuvattiin lonkat (B:t ja kyynäret 0) ja saatiin B-vitamiinipiikki. Keväällä törmäsin henkilöön, joka oli silloin juuri valmistunut eläinten luontaisterapeutiksi. Silloin Jeppe vointi oli hyvä, mutta oli vaikeuksia saada vatsa pysymään hyvässä kunnossa ja paino alkoi hitaasti tippua. Hän kävi muutaman kerran Jeppeä hoitamassa vyöhyketerapialla ja ruokavalioon tehtiin vähän muutoksia. Puurosta jätettiin pois huonosti sulava ohra ja tumma riisi, liha vaihdettiin vähärasvaisemmaksi ja lisättiin kasvisten määrää. Tällä ruokavaliolla vatsa pysyi vähän paremmassa kunnossa mutta ongelmat eivät poistuneet.

Kesän ja syksyn 2004 aikana Jeppe laihtui reilusti eikä vatsa tahtonut millään pysyä kunnossa. Pienikin stressi tai muutos ruokavaliossa sekoitti vatsan täysin. Yritin muuttaa kaiken mahdollisimman helposti sulavaksi, haudutin puuroa pitkään ja soseutin sen, lihan annoin mahdollisimman pieneksi jauhettuna ym. Annoin vähärasvaista lihaa kun vatsa ei kestänyt rasvaa paljon. Tarjosin hiilihydraatit ja proteiinit eri aterialla jotta ne imeytyisivät paremmin. Kesän alussa Jeppe sai yhden kukkatippakuurin sekä yhtä homeopaattista ainetta. Kesällä ilmestyi ensin ristiselkään hotspotin näköinen ihottuma, mikä kuitenkin kuivui parissa päivässä ja sitten hilseili pois. Hilseily kuitenkin jatkui läpi syksyn tältä alueelta. Kesän aikana haiseva ihottuma, punaisia, tummia, kutiavia täpliä levisi jalkoväliin. Jeppe haisi sairaan kuvottavalle, haju oli aavistus makea ja muistutti mätänevän lihan hajua. Kesän ja syksyn aikana ihottuma levisi laajalle alueelle jalkovälissä, vatsan alle, kainaloihin ja korviin. Ihottuma muuttui sitten keltaisemmaksi ja töniväksi ja karva lähti kokonaan näiltä alueilta. Syyskuussa myös kasvoista lähti karvat ja siihen ilmestyi näitä samoja näppylöitä, pahimmat leuan alla korvissa. Korvat Jeppe raapi useamman kerran verille asti. Elokuussa 2004 eläinlääkäri otti kaikki veriarvot, jotta varmistuisi, ettei muissa sisäelimissä ole vikaa. Kaikki arvot olivat normaalit. Eläinlääkäri totesi, että tämä ei voi olla muuta kun allergiaa ja tarjosi jälleen kerran allergiakuivamuonaa, antibiootteja ja desinfioivaa shampoota. Hänen mielestä kotiruoka ei olisi hyvä vaihtoehto ja kauhisteli kun kieltäydyin kuivamuonasta. Hän tokaisi, että tulet sitten hakemaan sitä myöhemmin kun ei koira tuolla nykyisellä ruualla parane. Painoa Jepellä oli 26kg. Luontaisterapeutti suositteli käymään kokeneemmalla homeopaatilla/luontaisterpeutilla jotta saataisiin Jepelle apua. Noudatin ohjeita ja Jeppe sai muutaman homeopaattisen aineen avuksi ihon paranemiseen sekä ravinnon imeytymiseen. Tämä ensin kiihdytti kuonan poistumista ja ihottuma paheni, jonka jälkeen suunta muuttui paranemaan päin.

Kuvat: lokakuu 2004

Loka-marraskuussa Jepen kaulaankin ilmestyi karvaton kämmenen kokoinen läntti mikä haisi ja oli kostea. Tällöin iho oli hieman parantunut jalkovälistä. Avuksi käytettiin välillä myös muita akuutteja homeopaattisia aineita tilanteen mukaan. Homeopatian ja vyöhyketerapian avulla iho lähti hitaasti paranemaan mutta Jepelle ei painoa tullut.

Marraskuussa alkoi jo iho olla melko hyvä, edelleen karvattomat nämä kohdat ja haju hieman lieventynyt. Tosin vatsa oireili jatkuvasti enemmän tai vähemmän, eikä painoa juuri tullut lisää, Jeppe painoi nyt 27kg. Syksyn 2004 aikana perehdyin internetin ja kirjojen avulla koiran luonnolliseen ruokavalion ja viljojen sopimattomuuteen ja näin siirsin Jepen BARF:ille joulukuun alussa.

Kuvat: joulukuu 2004

Jepen kunto lähti todella hyvin paranemaan, tuloksia alkoi näkyä jo parissa viikossa. Ensin huomasin ulosteen kiinteytyvän ja kutinan hellittävän. Painoa tuli kuukaudessa kaksi kiloa lisää ja iho parani huomattavasti. Joulukuun lopussa ei ollut kosteita läikkiä missään, vähän kutisi enää jalkoväli ja korvat. Iho lähes parantui kuukaudessa. Kyynärissä olevat ”rohtumat” vei eniten aikaa, niissä on edelleen pienet rohtumat. Korvat olivat pahan näköiset joulukuun loppuun asti, tammikuussa Jeppe raapi ne viimeisen kerran verille.

Kuva: helmikuu 2005

Tämä alue oli lokakuussa punaisen, märkivän ihottuman peitossa ja vielä joulukuussa täysin karvaton ja ärtynyt. Samoin myös kainalot, kaula ja korvat.

Kuvat: helmikuu 2005

Puolessa vuodessa painoa tuli 7 kiloa ja iho parani kokonaan. Nykyään turkki kiiltää eikä ole rasvaisen tuntuinen. Korvat olivat muutaman kuukauden vielä hieman töhnivät mutta ovat nyt täysin puhtaat. Se vähäinen hammaskivi mikä Jepellä oli on nyt hävinnyt. Jeppe on saanut takaisin positiivisen asenteensa ja runsaasti elämän iloa! Koko olemus on täysin erilainen ja elinvoimaisempi. Ripulointi on todella harvinaista, ja silloinkin on johtunut liian suuresta määrästä kalaa/maksaa tai jotain uutta ruokaa. Sekin menee yön yli ohi. Uloste on yleensä kovaa papanaa eikä lainkaan haisevaa ja keltaista. Jonkin verran on vielä vatsan murinaa ja piereskelyä luitten syömisen jälkeen esiintynyt. Alussa oli vähän vaikeuksia luitten sulamisen kanssa, vähän luunpalasten oksentelua ja sulamatonta luuta ulosteessa. Olen huomannut että luut kovettavat vatsaa, eikä Jepellä nykyään enää kestä ripulit pitkään, uloste kovettu hyvin nopeasti normaaliksi. Oksentelua on harvoin, joskus oksentaa sulamattomia luunpalasia kun on tyhjä vatsa.

Kuva: toukokuu 2005, painoa 34kg

Jepen ruokavalio 2005:

Ruokavalio on nyt hyvinkin monipuolinen, mutta rasvaa vatsa ei kestä paljoa. Jeppe pärjää myös lyhyitä jaksoja täysin ilman haimaa. Ruokinta muuttuu hieman koko ajan, koiran kunnon mukaan. Ruoan lisäksi Jeppe saa joka aterialla raakaa haimaa, koska haiman vajaatoiminna vuoksi Jepen oma haima ei tuota ruoansulatusentsyymejä. Aikaisemmin Jeppe söi kolme kertaa päivässä, nyt kun kunto on pysynyt hyvänä, Jeppe syö kahdesti päivässä. Joulukuussa 2004 Jeppe painoi 26kg ja aloitettiin barffaus n. 5% päiväannoksilla. (1300g ruokaa päivässä) Tätä ennen Jeppe söi puuroa-lihaa-kasviksia 1:1:1. Tällöin Jepellä oli todella pahoja iho-ongelmia, laihtumista ja ripulointia. Kesällä 2005 Jepen paino oli noussut 34kg:aan ja Jeppe syö yhä 4% painostaan päivässä (n. 1400g). Jeppe saa päivässä yhteensä n. 800g lihaisia luita, useimmiten broilerin kauloja tai possun rintaluita tai selkärankaa. Vaihtelun vuoksi Jeppe saa myös broilerinsiipiä ja selkärankoja, kalkkunan kauloja, possun sorkkia, häränhäntiä ja lampaan tai naudan rustoluita sen mukaan mitä vatsa kestää. Aikaisemmin Jeppe sai luut eri aterialla, mutta nyt ovat kaikki ateriat samanlaisia. Näyttää siltä että kasvisateria löysyttää ulostetta ja luuateria kovettaa liikaa. Luiden sisäksi annan päivässä n. 300g kasvissosetta (porkkanaa, kukkakaalia, parsakaalia, ituja, kurkkua…) sekä n. 300g lihaa; vaihdellen naudanmahaa, sydänjauhelihaa, possun/naudan jauhelihaa (vähärasvaista) tai hirven lihaa. Kaksi kertaa viikossa annan 100-150g maksaa, kaksi kertaa viikossa 100-150g kalaa, kaksi kertaa viikossa raa’an kanamunan. Lisäksi annan päivittäin valkosipulia, jauheena tai tuoreena, C-vitamiinia sekä useamman kerran viikossa B-vitamiinipillerin. Joka ateriaan lisään lorauksen kylmäpuristettua ruokaöljyä vaihdellen eri laatuja, esim. auringonkukka-, rypsi- tai pellavaöljyä. Annan myös säännöllisesti lohiöljyä.

(c) Malin Ekblom 2006

 

————————————————————-

Jeppe eil viimeiset vuotensa onnellisena saaressa, oireilu oli hyvin vähäistä, viimeistä puoli vuotta lukuun ottamatta.

16.8.2010 Jeppe siirtyi koirien taivaaseen alkavan nivelrikon ja lisääntyneiden vatsaoireiden vuoksi.